Artikkelit

Shalomin salaisuus

Pyhän maan matkailija joutuu opettelemaan matkavalmisteluinaan ainakin yhden heprealaisen sanan, "shalom". Hänelle kerrotaan, että tuo sana avaa sydämet. Sen saa sanoa tullessaan seuraan ja myös poistuessaan. Juutalaisille sanotaan "shalom" ja arabeille "säläm". Joku osaa lisätä näihin sanoihin hienompiakin kruusauksia, mutta silti tuo yksi sanakin jo riittää: se merkitsee kaikinpuolista onnea, menestystä ja turvallisuutta. Itämailla on ainakin arabien parissa tapana, että rauhantervehdystä ei saa lainkaan lausua, jos sydämessä ei ole todella rauhan mieltä. Mutta mitä tuo lyhyt sana oikein merkitsee?

VANHASSA TESTAMENTISSA muodostaa rauhan kaipuu pohjan koko elämälle. Ihmisen tulisi päästä rauhaan "joka taholla", kotinsa, ystäviensä ja vihollistensa kanssa. Mutta rauha ei ole vain ulkonainen tila. Rauha kumpuaa oikeasta jumalasuhteesta. "Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo Herra". Kun Jumala tekee kerran kansansa kanssa uuden liiton, se on oleva "rauhan liitto". Messias on oleva "Rauhan ruhtinas". Vanhat juutalaiset sanovatkin usein: "Ei ole rauhaa ilman Rauhan ruhtinasta".

Rauhanuhri

Heprean "shalom"-käsitteessä on kolme juurikirjainta. Samat kirjaintunnisteet esiintyvät myös eräissä muissa käsitteissä. Muuan näistä vanhimmista käsitteistä on SHELEM ELI YHTEYSUHRI.

Englantilainen Raamattu on kääntänyt SHELEM-käsitteen sanalla "peace offering" eli "rauhan uhri". Kun uhraaja oli saanut kokea elämässään turvallisuutta ja menestystä, hän tahtoi ilmaista kiitollisuutensa Jumalalle tuomalla hänelle uhrilahjana "virheettömän" uhrieläimen. Tänäkin päivänä teurastetaan lähi-idässä karitsa heimojen keskinäisillä sovintoaterioilla. Arabiassa sana "chämäl" merkitsee sekä karitsaa että "kantamista". Joissakin heimoissa on tapana erottaa karitsoista paras ja virheettömin pahan päivän varalle. Sille annetaan nimi "chämäl Allah" eli "Jumalan karitsa". Onnettomuuden tai sairauden kohdatessa perhettä tuon karitsan verta sivellään sairaan otsalle.

Liekö Johannes Kastaja viitannut samantapaiseen ajatteluun, kun hän sanoi Jeesuksesta: "Katso, Jumalan karitsa, joka pois ottaa maailman synnin". Kristus luo yhteyden ihmisten välille ja antaa rauhan sydämiimme.

Sovitusmaksu

Toinen rauha-sanan hepreankielinen johdannainen on SHILUM ELI MAKSU.

Tiedämme, että moni kansa on saanut maksaa paljon rauhastansa. Ehkä tämä maksu on merkinnyt uhreja, ehkä se on jouduttu suorittamaan rahallisina korvauksina. Erään ruotsalaisen professorin mukaan Jesaja 53:5, jossa sanotaan, että "rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi", voitaisiin kääntää toisinkin. Hepreassa siinä sanotaan vain kolmella sanalla "musar shlomeinuu alaav" eli "meidän rauhamme on pantu hänen päälleen".

Tausta-ajatuksena on se, että syntimme "sovitusmaksu" on annettu Kristuksen kannettavaksi. On ihmeellistä havaita, että sekä hepreassa että arameassa veri-sana merkitsee myöskin maksua. Veriset loukkaukset ja rikokset voidaan korvata vain verellä. Jerusalemissa jouduimme antamaan lapsillemme "verta taskuun" eli "taskurahoja". Samoin suoritimme tullikorvaukset maksamalla "verta tulliin". Yleisenä perussääntönä voisi miltei sanoa, että veri-sana voidaan kääntää Raamatussa hyvin usein sanalla maksu ja että myös rauha-käsite saatetaan usein korvata sovitusmaksuun liittyvällä vastineella.

Se on täytetty

Rauha-käsitteen luonnetta tulkitsee myös sen kolmas johdannainen SHALEM ELI TÄYDELLINEN.

Varmaan rauha on täydellisin sisäinen olotila. Jeesus sanoi aikoinaan: "Minun rauhani minä annan teille, en minä anna niin kuin maailma antaa". Nykyajan ihmisen perusongelmana on "angsti" eli "ahdistus". Syyllisyydentunto ja sisäinen riittämättömyys kaivaa mieltä. Rauha merkitsee täydellistä luottamusta siihen, että velkamme on sovitettu. Voimme levätä ja kellua. Rauhan hinta on jo maksettu. Sydämen yöhön on kuulunut huuto: "Se on täytetty". Tähän perustuu täydellinen rauha.

Rauha maan päällä?

Nyt varmaan joku kapinoi ja sanoo, että rauha ei ole pelkästään hengellinen käsite. Varmaan shalom-sanaan sisältyy ajatus uhrista, maksusta ja täydellisestä sopusoinnusta. Mutta eikö rauhalla käsitetä myös ulkonaista ja valtiollista rauhan aikaa? Sekä Jesaja että Miika puhuvat ajasta, jolloin miekat taotaan vantaiksi. Silloin kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan. Jopa luomakuntakin on tullut rauhan tyyssijaksi. Susi asuu karitsan kanssa ja pantteri makaa vohlan vieressä. Eikö vasta sitten ole "shalom shalem" eli "täydellinen rauha".

Kyllä Raamattu puhuu tulevasta rauhasta ja aseistariisumisesta. Kuitenkin ihmiskunnan tulee varmaan maksaa vielä kalliit lunnaat, ennen kuin suostumme siihen rauhaan, mikä ei ole ihmisestä. Silti jokainen shalom-tervehdys ja jokainen hyvän mielen osoitus on eheyttämässä rikkinäistä ihmiskuntaamme. Vanhat juutalaiset oppineet opettavat, että jokainen paha sana synnyttää väkivaltaisuuden enkelin ja jokainen hyvä "palvelijaenkelin".

Kerran viimeisellä tuomiolla tulevat kaikki synnyttämämme väkivallan voimat syyttämään meitä ja kaikki hyvät sanamme puolustamaan meitä. Mitä henkeä levitämmekään ympäristöömme? Olemmeko niitä, jotka luomme rakkauden ja ystävyyden mieltä ympärillemme?

Shalom-sana avaa sydämet. Rauhaa me tarvitsemme.

Risto Santalan raamattutunti ensimmäisessä Shalom-lehdessä 1972. Julkaistu uudelleen lehden numerossa 8/96. (Otsikointi 1996-toimituksen.)

Sivun alkuun