Pelkkänä sanaleikkinä Kirjasilta on jo vähintään kolmimerkityksinen:
1. Kirjoista muodostuva silta | ||
2. Kirjanen-sanan monikon ablatiivi | ||
3. Kirjaselle omistettu ilta | ||
- ehkäpä "sun kirjas' ilta". |
Erittelyn osat - kirjat tai kirjaset, silta ja ilta - sisältävät lähemmin tarkasteltuina kukin oman merkityksensä: tiedon jyvän1.
Lukeva ihminen on etsijä... vaeltaja... uneksija.
Suuresta kirjajoukosta silmä etsii aina parhaimpia kirjoja. Kristinuskon totuutta maistaneelle ei riitä, että kirja on vain uskonnollinen. Hän tietää, että lähde on olemassa ja mielii parhaimpia kristillisiä kirjoja, koeteltuja kirjoituksia, suositeltavia sanoja.
Silta-rakenteen kansi toimii tienä, jota myöten vaeltaja ylittää esteen. Kun perinteinen kaarisilta taipuu joen yli, arvaa vaeltaja korkeimmalla paikalla olevansa joen syvimmän kohdan yllä2. Hän seisoo kannatinrakenteen kulmakiven päällä ja nojautuu kaiteen yli nähdäkseen veden menoa. Sillalla olija luottaa rakenteen lujuuteen - isiltä perittyyn koeteltuun insinööritaitoon. Mutta hän ottaa myös varoituksesta vaarin, eikä kiipeä kaiteen yli.
Kun ilta3 kutsuu uneksijaa levolle, on ehtooaterian aika. Leipä on saanut muotonsa monista jyväsistä. Se on pitänyt tiellä tänäkin päivänä. Halvaksi luultua limppuakin on käytetty jalokivien kätkönä.
Leipomuksemme myötä me Kirjasillan tekijät tahdomme tarjota lukijoille harrastuneisuutemme löytöjä, seurakunnan yhteisen kirjallisen omaisuuden4 kirkkaimpia helmiä5, nykyisiä ja ehkä myös tulevia klassikkoja.
"Toiset ovat vaivan nähneet, ja te olette päässeet heidän vaivansa hedelmille."6 Toivoessa voivamme antaa kaiken kunnian Jumalalle7, tahdomme suoda lämpimät kiitokset8 kaikille niille, jotka ovat kirjansa siltaan kantaneet tai avuksemme tukea antaneet9.